– Iän myötä tahtia voi ehkä vähän hellittää, mutta kokonaisvaltaisesta asioiden hallinnasta ei voi antaa periksi.

Hänen viimeaikaisin oma tutkimuksensa on kohdistunut johdon palkitsemiseen ja osinkopolitiikkaan liittyviin kysymyksiin.

Aito osaaminen avaa ovia niin tiedemaailmassa kuin yrityksissä

Eva Liljeblom kiinnostui nuorena rahoitustieteestä sen analyyttisyyden ja johdonmukaisuuden vuoksi. Taloustieteet ja mikrobiologia olivat pitkään rinnakkain uravalinnan vaihtoehtoina, kunnes taloustieteen opinnot Helsingissä veivät pidemmän korren. Opintojen edetessä rahoitustiede nousi suosiossa vielä ohi kansantaloustieteen.

Kun kysyn eikö hän koskaan uransa aikana ole tuntenut oloaan huipulla yksinäiseksi hän vastaa, että yksinäisyyteen tottuu yllättävän nopeasti.

– Jo silloin kun aloin opiskella perinteisesti miesvaltaisella alalla, minun oli opittava olemaan ainoa nainen – poikkeus, sillä esimerkiksi Hankenin rahoitustieteen laitoksella ei kukaan nainen ollut työskennellyt ennen minua vastaavissa tehtävissä. Tällaisessa tilanteessa ei enää tule ajatelleeksi, onko kollega mies vai nainen. Asia on tärkeintä. Ja varmasti meissä ihmisissäkin on eroja. Itse pidin jo pienenä scifistä, luin Tarzan-kirjoja tai leikin junaradalla. Tosin kyllä barbieillakin, Liljeblom naurahtaa.

Liljeblom ei tarvinnut akateemisella uralla varsinaista yhtä suurta läpimurtoa, koska hänen artikkeleitaan julkaistiin alan kansainvälisissä huippujulkaisuissa jo ennen hänen väitöskirjaansa liittyviä tutkimuksia. Osaaminen on alusta asti ollut kansainvälisellä huipputasolla. Hallitusammattilaisen ura sen sijaan lähti nousuun enemmän yhden läpimurron kautta.

– Päädyin pankkikriisin aikaan Valtion vakuusrahaston johtokuntaan, aluksi varmasti täyttämään naiskiintiötä, hän kertoo.

Osaaminen ja menestyminen tässä tehtävässä loivat Liljeblomille paljon kontakteja ja avasivat ovia myös muille hallituspaikoille muun muassa teleliikenteen ja metsäteollisuuden parissa. Tällä hetkellä Liljeblom istuu viiden yhtiön hallituksessa ja kolmessa johtokunnassa.

Talousasioiden perusosaaminen on kansalaisvelvollisuus

Heitän kysymyksen suomalaisten naisten sijoitusosaamisesta.

– Ne naiset, jotka ovat opiskelleet rahoitustieteitä ovat ehdottoman päteviä sijoittajina. Ammattilaiset ovat varmasti yhtä hyviä sukupuoleen katsomatta. Riskinoton eroja on sen sijaan tutkittu ja tutkimukset viittaavat siihen, että miehet ottavat enemmän riskejä kuin naiset. Miehet voivat joissain tilanteissa olla ylivarmoja ja jopa tyhmänrohkeita, naiset puolestaan ylivarovaisia. Tämän tyyppisen käyttäytymisen hyvyyttä tai huonoutta pitää aina kuitenkin tarkastella tilannetietojen valossa, mitään yleispätevää ohjetta ei ole olemassa.

Liljeblomin mukaan Suomen kouluissa opetetaan talousosaamista yleisesti ottaen harmittavan vähän sekä miehille että naisille.

–  Jokaisen suomalaisen pitäisi tuntea peruskäsitteet prosenttilaskusta, koron muodostumisesta ja tuotosta, jotta he pystyisivät vertailemaan ainakin oman asuntolainansa kustannuksia ja selviytyisivät sen hoitamisesta. Joskus oikein raivostuttaa, miten huonoa yleinen talousosaaminen on. Yhteiskuntaa pidetään pohjattomana kaivona oivaltamatta, että me itsehän maksamme erilaisina veroina kaiken, mitä yhteiskunnassa jaetaan. Ei ole olemassa mitään seinää, josta saa rahaa, hän havainnollistaa.

Oikealla asenteella voi oppia mitä vaan

Samaan hengenvetoon Liljeblom moittii sitä, että osa naisista nostaa helposti kädet pystyyn heti, kun puhutaan matemaattisista asioista. Hän kannustaa kaikkia opettelemaan perusasiat. Itse hän on saanut intoa ja motivaatiota oppimiseen positiivisen kierteen kautta.

– Kun on huomannut oppivansa jonkin asian, voi uskoa, että oppii seuraavankin. Oikealla asenteella jokainen voi oppia niitä asioita, joita haluaa. Toinen asia sitten on tarvitseeko kaikkea tehdä ihan itse, huoltomiehenkin voi surutta tilata, Liljeblom virnistää.

– Ehkä kouluissa pitäisi enemmän opettaa juuri oikeaa asennetta, uskoa siihen, että asiat on tehty opittaviksi ja oppiminen on palkitsevaa. Naiset ovat ehkä vähän arempia tarttumaan haasteellisiin tehtäviin. En tiedä johtuuko uskon puute luonteesta vai kasvatuksesta. Esimerkiksi meidän tiedekuntaan hakeutuu poikkeuksetta vain hyviä naisia. Miesten kirjo taas on paljon laajempi. Uskoa omaan osaamiseen tuntuu löytyvän niiltäkin miehiltä, jotka ovat opintosuorituksissaan heikoimpia.

Naisten urakehitys vaatii työelämän joustoja

Opiskelijoiden urakehitystä tuetaan Hankenilla monin keinoin. Tarjolla on mentorointiohjelmia, kesäharjoittelupaikkoja, työnvälitystä ja myös Hankenin Partner-ohjelma tarjoaa opiskelijoille kosketuspintoja yrityksiin.

On enemmän sääntö kuin poikkeus, että Hankenista valmistuvalla miehillä ja naisilla on jo työpaikka tiedossa. Keskimääräinen valmistumisaika on viisi ja puoli vuotta.

– Isompi huolenaihe on, miten yritysten keskijohdossa olevat naiset pääsevät nousemaan ylimpään johtoon. Siihen vaikuttavat myös perheasiat ja pitkät poissaolot lasten kanssa valitettavasti kostautuvat helposti. Myös perheen sisällä vallitseva kateus tai kannustus vaikuttaa naisten asemaan. Toivonkin, että tulevaisuudessa työelämään saadaan uudenlaisia joustoja ja uudet sukupolvet osaavat ottaa nämä asiat tasa-arvoisella tavalla huomioon, Liljeblom sanoo.

Puutarha on paras rauhoittaja

Kun on rentoutumisen aika, rehtori, tutkija ja hallitusammattilainen Eva Liljeblom nostaa kytkintä ja jättää Helsingin kiireet. Rakkaus luonnontieteitä kohtaan ei ole sammunut, ja paras tapa irtiottoon löytyykin vapaa-ajanasunnon omasta puutarhasta. Viime vuonna suuri ilonaihe oli oman viinirypäleen tuottama pieni ensisato, ja tulevaisuuden haaveena on saada magnolia kukkimaan.

Matkailu ja ulkona syöminen eivät enää vapaa-ajalla jaksa kiinnostaa Liljeblomia. Sen sijaan myös kaupunkikodin orkideat, sisustaminen ja kirjat ovat lähellä hänen sydäntään. Dekkarit, historia, ihmisen evoluutio ja astronomia vievät tuon tuosta mennessään, ja kuntosalillekin on aina välillä halu piipahtaa.

Teksti: Marja Bruun, Vaikuttajaverkosto WoMan ry:n viestintävastaava