Haastattelussa Merja Rehn

Haastattelussa Merja Rehn

Tietokirjailija, vapaa toimittaja ja kolumnisti Merja Rehn julkaisi tänä syksynä kirjan ”Yritä perässä – nainen miljoonabisneksessä”. Hän nostaa kirjassaan esiin yhdeksän avarakatseista ja rohkeaa naista, joiden esimerkki kannustaa kasvuun ja uudenlaiseen yrittämiseen. Kirja inspiroi rikkomaan rajoja ja luottamaan itseensä. Merja Rehn kirjoittaa mukaansatempaavasti. 

Rehnin mukaan naisen asema tänä päivänä on poikkeuksellinen. Suomalainen nainen on hyvin koulutettu, itsenäinen ja uratietoinen. Taloudellisesti hän on riippumattomampi kuin koskaan aikaisemmin. Lisäksi naisilla on ainutlaatuista herkkyyttä ja tunneälyä ja on vain meistä naisista itsestämme kiinni, kuinka tämän arsenaalin käytämme. Yksi tie naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon työelämässä on kiistatta yrittäjyys.

Kerrot, että haudoit pitkään ideaa tästä kirjasta. Halusit kirjoittaa suomalaisista naisista, joilla on vahvuuksia luotsata menestyksellä omaa yritystä. Miksi juuri näin? Mistä sait tämän idean mietintämyssyyn?

– Haastattelin vuonna 2007 Perheyritysten liiton kirjaan Omistajan ääni useita suomalaisia perheyrittäjiä. Yksi haastateltavista oli SOL-konsernin perustaja ja omistaja Liisa Joronen. Hän teki minuun suuren vaikutuksen omanlaisellaan ja työntekijöitä kunnioittavalla yritysfilosofiallaan. Liisan tapaamisen jälkeen aloin miettiä, että Suomessa on pakko olla muitakin samanlaisia, omapäisiä naisia yrityksen omistajina. Ihmettelin, miksi heistä ei näy julkisuudessa ja päätin korjata asian. Kun naisesta puhutaan yrittäjänä, puhutaan etupäässä yksinyrittäjistä ja heidän yrittämisen esteistään. Halusin hiukan laventaa tuota kuvaa ja siksi päädyin kirjoittamaan juuri tästä aiheesta, naisista miljoonabisneksessä.

Miksi valitsit juuri nämä 9 naista mukaan kirjaasi? Miksi yhdeksän? Ja miksi nämä henkilöt ja yritykset?

– Luku yhdeksän oli juuri sopivan epätäydellinen. Se ei ole liian paljon, eikä liian vähän. Halusin, että jokainen yrittäjä saa riittävästi tilaa tarinalleen. Jokainen tarina on pieni yrittäjäelämänkerta. Kävin kirjaideastani keskusteluja eri ihmisten kanssa ja niin alkoi pikku hiljaa muotoutua kuva, millaisia yrittäjiä haen. Tarkoituksella valitsin yrittäjät aloilta, jotka eivät ole niitä perinteisiä naistenaloja. Mukana on tietoteknologiaa, autojen vähittäiskauppaa ja korjaamotoimintaa, hiihtohissibisnestä ja niin edelleen. En projektiin ryhtyessäni tiennyt, kuinka mielenkiintoinen ja toisistaan sopivasti poikkeava joukko lopulta valikoitui kirjaan. Kirjoitusurakan loppua kohden ilmaantui aina uusia ja uusia nimiä ja yrityksiä. Olenkin naureskellut, että pitänee tehdä Nainen miljoonabisneksessä osa 2.

Ryhtyvätkö naiset mielestäsi yrittäjiksi enemmän siksi, että saavat vapauden toteuttaa itseään ja osaamistaan vai saadakseen vaikuttaa aikatauluihinsa?

– Näinhän se taitaa mennä kaikilla yrittäjillä, että huomataan jokin puute tai epäkohta, ja ajatellaan, että osaanhan minä tämän homman hoitaa itsekin. Mielestäni on kuitenkin väärin, että juuri naisen kohdalla korostetaan (ja erityisesti naiset itse korostavat), että yrittäjyydessä parasta on se, että on olemassa jokin erityinen yrittäjän vapaus, joka mahdollistaa helpomman arkielämän hallinnan. Siinä syntyy helposti kuva, että naiset eivät ole niin tosissaan yrittäjänä. Ja samalla syntyy kuva, että se naisen ”yrittäjän vapaus” on sitä, että on enemmän aikaa hoitaa niitä perheen asioita, siivouksia ja pyykkäyksiä, panostaa omiin harrastuksiin. Näistä puheista syntyy pakostakin vaikutelma, että naisten yrittäjyys olisi jotenkin kunnianhimottomampaa kuin miesten, kun tavoitteena on vain ”toteuttaa itseään”, eikä tavoitella esimerkiksi merkittävää tulosta ja yrityksen kasvua.

Mikä on käsityksesi naisten yhteisöllisyydestä kirjan kirjoittamisen perusteella. Tukevatko naisyrittäjät toisiaan konkreettisesti? Ovatko he hyviä verkostoitumaan?

– Ainakin nämä naiset osaavat verkostoitua. Mutta siihenkään ei ole yhtä mallia, eikä sukupuoli ole se keskeinen kysymys. Toimitusjohtaja Miia Porkkala sanoo, että verkostot ja ystävät on pidettävä erillään. – ”Verkostot tai naisverkostot eivät ole sinällään olennaisia. Tärkeää on se, että elämää on myös työn ja kodin ulkopuolella. Kullakin pitää olla oma tuuletuspaikka.” Hän ei kuitenkaan halua sotkea näitä ystävä- ja bisnesverkostoja toisiinsa, sillä jälkimmäisessä on vahva hyötynäkökulma. Verkostoista puhuttaessa nämä kaksi käsitettä menevät helposti sekaisin. Ystävät ovat ystäviä, joilta voi pyytää apua tai tarjota sitä, mutta sana verkosto on tarkoitettu puhtaasti hyötykäyttöön. 

Kerrot, että projekti on ollut itsellesikin yrittäjyyden korkeakoulu. Mikä on ollut tärkein tai konkreettisin oppi sinulle itsellesi kirjan kirjoittamisen aikana?

– Tärkein oppi on varmaankin ollut se, ettei yrittäjänäkään pyörää tarvitse keksiä koko ajan itse uudelleen ja uudelleen. Neuvoa voi kysyä osaavimmilta ja sitä varmasti myös saa. Ja toisaalta, jos itse keksii jotakin hohdokasta, niin se kannattaa jakaa toisten kanssa – ehkä siitä keksinnöstä on hyötyä muillekin. Toinen asia on varmaan tuo ”yrittäjän vapaus”. Todellisuudessahan se tarkoittaa mahdollisuutta tehdä  10-14 tunnin työpäivä joustavasti yhden vuorokauden aikana. Eikä se missään tapauksessa tarkoita, että vähemmällä työnteolla kuin palkkatyössä, pystyisi yrittäjänä menestymään.

Tulevaisuuden suunnitelmiaan Merja Rehn ei paljasta kovin pitkälle. Tällä hetkellä hän kiertää eri puolella Suomea puhumassa kirjan upeista naisista, yrityksen kasvattamisesta ja menestyksen eväistä. – Jatkan edelleen myös kolumnistina. Tällä hetkellä kirjoitan kolumnia säännöllisesti viiteen eri lehteen ja radion Ykkösaamuun. Päälle tulevat satunnaiset kolumni- ja blogipyynnöt, joten kirjoitettavaa riittää, Merja Rehn toteaa.

Lataa haastattelu alla olevasta pdf:stä.

Haastattelijana Marja Bruun

Vastaa

Your email address will not be published.