Haastattelussa Tuulikki Petäjäniemi: Työhyvinvointi, luovuus ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä

Haastattelussa Tuulikki Petäjäniemi: Työhyvinvointi, luovuus ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä

– Työhyvinvointi mielletään vieläkin aivan liian usein pelkästään työterveydeksi. Tai sen ajatellaan olevan yhteistä ja mukavaa ”hömppää”. Todellisuudessa se kuitenkin on paljon enemmän. Se on itse asiassa avain työmotivaatioon ja tuottavuuteen. Sen vaikutus talouteen on merkittävä, toteaa työhyvinvoinnin parissa aktiivisesti työskennellyt varatuomari Tuulikki Petäjäniemi.

Tuulikki Petäjäniemi on tehnyt reilun kymmenen vuoden uran työhyvinvoinnin parissa, tästä kolmen vuoden ajan projektijohtajana hallituksen Työssä jaksamisen ohjelmassa. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Petäjäniemelle työympäristötyön erityisansiomitalin keväällä 2004. Aktiivinen yhteiskuntavaikuttaja on tarkastellut työympäristön näkökulmia myös yrittäjänä, yritys- ja yhteisökonsulttina.

Uupumisen ehkäisystä työn iloon

 Olen huomannut, että työhyvinvointi otetaan vakavasti, jos sille luodaan seuraamista helpottavat selkeät mittarit ja se nivotaan osaksi tulospalkkausta. On vähän raadollistakin huomata, että ilman seurantaa asiasta välittäminen laantuu helposti siitäkin huolimatta, että työhyvinvointiin panostamalla voidaan ihan kiistatta pidentää työuria ja saada aikaan säästöjä sairauspoissaoloissa sekä tapaturma- ja eläkevakuutuskustannuksissa.

Pilke silmäkulmassa Tuulikki Petäjäniemi kertoo, että ainakin alan käsitteistö on kehittynyt.

 Kun työhyvinvointiohjelmalle aikanaan mietittiin nimeä, puhuttiin alun perin uupumisen ehkäisyohjelmasta. Myöhemmin se nimettiin työssä jaksamiseksi, lopulta työhyvinvoinniksi. Nyt puhutaan jo työn ilosta. Ainakin terminologiassa ollaan noustu uupumuksen suosta. Toisaalta työelämä on juuri tällä hetkellä tiukkaa ja uuvuttavaa ja työn ja muun elämän yhdistäminen hyvin haasteellista. Monissa tehtävissä edellytetään, että ollaan aina käytettävissä.

Luovuuden taustalla on aina motivaatio

Motivaatio syntyy monesta osatekijästä. Käytännön tasolla tärkeimmästä päästä ovat sisäisen draivin lisäksi työyhteisön luonne ja palautteenanto.

 Kiitos on yllättävä avainsana tässä asiassa. Meillä ei perinteisesti ole rohjettu antaa palautetta, ei hyvässä eikä pahassa. On myös tärkeää, että työyhteisöissä on eri ikäisiä ihmisiä. Näin saadaan tuloksen kannalta tärkeää kokemusta mukaan. Motivaation kannalta myös osaamisen ja työtehtävien vaativuuden tulee olla oikeassa suhteessa. Kehittymismahdollisuudet lisäävät motivaatiota, samoin kuin mahdollisuus yhdistää työ ja muu elämä luontevalla tavalla. Lähipiirin ihmissuhteet ja erityisesti oma lähin esimies ovat avainasemassa. Jollain tasolla myös työtilat voivat toimia luovuuden edistäjinä, Petäjäniemi luettelee.

Hyvä motivaatio lisää kiistatta tuottavuutta

Motivoitunut työntekijä on yleensä myös tuottava työntekijä. Hän haluaa kehittää omaa osaamistaan ja kehittyä työssään. Hän käyttää hyödyksi koko osaamistaan ja verkostoaan. Hän voi siirtyä pois omalta mukavuusalueeltaan ja tarkastella asioita luovuudella ja innovatiivisuudella. Tiukoissa paikoissa hän kestää hetkellistä kuormitustakin ilmiömäisellä tavalla.

 Motivoitunut ihminen ottaa vastuuta ja pitää korkeaa laatua itsestään selvänä. Hän on ylpeä työstään ja suorituksestaan tehtävästä riippumatta. Juuri tässä ilmapiirissä voidaan löytää uusia tuotteita, palveluita tai toimintatapoja, jotka lisäävät tuottavuutta.

Työaikapankki on tapa lisätä tuottavuutta

Yksi tuottavuutta parantava järjestely voi olla työaikapankin käyttö. Petäjäniemi tunnustautuu työaikapankkien innokkaaksi kannattajaksi.

 Mahdollisuus tehdä töitä sisään ikään kuin urakalla ja saada vastaavasti muutaman päivän yhtäjaksoinen tauko on minusta hyvä ratkaisu. Malli on alun perin syntynyt metalliteollisuudessa, mutta se toimii loistavasti myös asiantuntijatehtävissä, joissa ei usein makseta ylitöistä. Pidempi tauko kirvoittaa luovuutta, se antaa uutta näkökulmaa ja luo perustaa muutokselle. Esimerkiksi riittävä uni on työterveyslaitoksen aivotutkijoiden tutkimuksissakin todettu erittäin tärkeäksi luovuuden edellytykseksi.

Keski-iän muutos luo mahdollisuuden jatkaa työuraa 

Petäjäniemi ymmärtää monien tarpeen niin kutsuttuun keski-iän muutokseen (midlife change), eli keski-iässä tapahtuvaan ammatillisen identiteetin tarkasteluun ja päivittämiseen. Se on tapa jatkaa työuraa ja lisätä työtyytyväisyyttä.

 Itse olen vaihtanut uraa kahdeksan kertaa, keskimäärin viiden vuoden välein. Olen ollut kunnan, valtion ja yksityisen sektorin palveluksessa sekä yrittäjänä. Uusien asioiden oppiminen on ollut kiehtovaa ja olen huomannut, että entinen kokemus on ollut siirrettävissä aivan erityyppisiin tehtäviinkin. Työura onkin hyvä nähdä elinikäisenä oppimisena, Petäjäniemi toteaa.

Teksti: Marja Bruun, vaikuttajaverkosto WoManin tiedotusvastaava

Vastaa

Your email address will not be published.