Keskuskauppakamarin tilaisuus: ’Mistä saamme lisää naisjohtajia’, varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa

Keskuskauppakamarin tilaisuus: ’Mistä saamme lisää naisjohtajia’, varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa

Varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan johdolla pidetty tilaisuus Keskuskauppakamarin tiloissa oli erittäin informatiivinen ja silmiä avaava. Oli mielenkiintoista kuulla, miten esimerkiksi median asenne on muuttunut 10 vuodessa ratkaisevasti naisjohtajien osalta ja suurin kannatus tulee tänä päivänä talousmedian taholta.

Mielipidejohtajilla on hyvin tärkeä rooli naisjohtajuuden asenteiden muuttamisessa ja esimerkiksi Jorma Ollila sanoi vuonna 2006, että naisia tarvitaan enemmän liiketoiminnan  johtoon.

Toinen merkittävä mielipidejohtaja Warren Buffet on puhunut paljon tasa-arvon puolesta ja hän kirjoitti osuvasti kolumnissaan ’Olemme nähneet, mitä saamme aikaan kun käytämme 50% ihmisten kapasiteettia, kuvitelkaapa mitä 100% saisi aikaan.’ – niinpä.

Leena Linnainmaan mukaan asenteet ovat silti syvällä ja vaikka Suomessa perusasiat ovat kunnossa naisten työssäkäynnin osalta, se ei silti tarkoita, että naisia nähtäisiin myös tasavertaisesti johtotasolla.  Erittäin mielenkiintoinen esimerkki vanhoista asenteista on Pörssiklubin asenne naisjäseniä kohtaan: Naiset eivät toistaiseksi ole olleet jäseninä, mutta naisia on käynyt vieraana ihan alusta saakka ja jos klubijohtaja näkee naiset pikemminkin mukavana silmänilona, niin onhan noissa asenteissa vielä paljon työstämistä.

Tänä päivänä naisjohtajan euro on noin 95 senttiä ja ero on kaventunut vuodesta 2010 9%. Yleistasolla naisen euro on 83 senttiä.

Työtä tasa-arvon edistämiseksi tehdään monella tasolla. YK:n tasa-arvojärjestö UN Women käynnisti globaalin He for She – kampanjan kansainvälisen naistenpäivän yhteydessä. Kampanja on osa UN Womenin pyrkimyksiä saada miehet sitoutumaan sukupuolten tasa-arvoon ja tukemaan naisten oikeuksia.

Keskuskauppakamarin naisjohtajaohjelma, joka sijoittui ensimmäiseksi Torinossa järjestetyssä kauppakamarien maailmankongressin kilpailussa on herättänyt mielenkiintoa monessa maassa. Ohjelman tavoitteena on, että yritykset saavat parhaat mahdolliset henkilöt johtoonsa, jolloin rekrytointipooli ei koostu vain miehistä. Samalla pyritään myös pitämään naisjohtajuuden edistäminen elinkeinoelämän omissa käsissä ja välttämään turhaa sääntelyä.

Nimenomaan tämä turha sääntelyn osalta Leenalla oli hyviä esimerkkejä siitä, miksi ne eivät toimi. Esimerkkinä Norjan ’Golden Skirt’ ilmiö, jossa hallituspaikat kasautuivat samoille henkilöille, lupaavalla johtamisuralla oleville naisille, jotka sitten ryhtyivät täyspäiväisiksi hallitusammattilaisiksi, vaikka heillä olisi ollut paljon annettavaa  liikkeenjohdossa.

Keskuskauppakamarilta löytyy tähän napakat teesit: ’Viisi syytä torjua pörssiyhtiöiden naiskiintiöt’ ja ’17 keinoa edistää naisjohtajuutta

Sääntelyn sijaan Suomessa on käytetty listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksia:

•       hallituksessa on oltava molempia sukupuolia

•       suositus 8

•       poikkeama perusteltava julkisesti

Tänä päivänä on hyvin vaikeaa perustella julkisesti, miksi ei ole muka löydetty pätevää naisjohtajaa hallituksen kokoonpanoon.

Arvopaperimarkkinayhdistys on 26.10.2015 julkaissut uudistetun hallinnointikoodin, johon on koottu pörssiyhtiöiden hyvää hallinnointia koskevat suositukset. Uusi hallinnointikoodi tähtää hallituksen monimuotoisuuteen. Lue lisää aiheesta täältä.

Kaiken kaikkiaan tilaisuus oli erittäin onnistunut ja Keskuskauppakamarin mentorointiohjelma naisjohtajille alkoi kiinnostaa yhä enemmän – toivotaan, että tähän suuren suosion saavuttaneeseen ohjelmaan tulee lisää paikkoja lähitulevaisuudessa. Iso kiitos Leenalle inspiroivasta illasta!

Katso lisää:

www.naisjohtajat.fi

Vastaa

Your email address will not be published.